Gilvu saji ja biepmu alde - lášmmohallandoaibma
Luossačivgga eallin jogas lea garas. Doppe dat gilvalit saji ja biepmu alde. Ja álo ferte ballat borahallat.
Gealbomihttomearit 7. ceahki maŋŋá
jearahit ja ráhkadit hypotesaid luonddufágalaš fenomenaid birra, identifiseret variábeliid ja čohkket dieđuid gávdnan dihtii vástádusaid
suokkardit ja válddahit iešguđetlágan biebmofierpmádagaid ja geavahit dáid digaštallat ovttasdoaibmama luonddus
Luossačivga stohkosis šaddá hoahppu.
Álggos fertet diehtit dán
Luossačivgga eallin lea garas ja ollugat jápmet. Nu dat dušše lea.
Ovttageardánit sáhttá dadjat ahte čiehkádanvejolašvuođat ja biebmohivvodat mearridit galle luossačivgga čáhket ovtta johkii. Vai nu olu luosat go vejolaš máhccet ruovttoluotta mearas gođđit, de fertejit luossačivggat, mat gávdnet doarvái biepmu, váldán buot čiehkádanbáikkiid jogas. Lea lunddolaš ahte olu luosat jápmet gaskal meađđenmuttu ja rávis luosa.
Luossačivggat eai ovttastala
Luossačivggat (lakseparr) leat territoriálat. Dat mearkkaša ahte háliidit čiehkádansajis doalahit iehčanassii, ja suddjejit dan. Sáhttá dadjat ahte čiehkádansadji lea luossačivgga territoriuma. Nubbi namahus dasa lea reviira.
Doaimma čilgehus
Bija rokkerieggáid láhttái dahje ráhkat rieggáid báttiin, seamma olu go leat oahppit (luossačivggat). Dat leat luossačivggaid čiehkádanbáikkit. Rieggáid gaskii bijat bodnedivrriid (luossačivggaid biebmu). Bihcebáhccit, geađggit, goike earttat dahje sullasaččat sáhttet leat bodnedivrrit. Juohke luossačivgga nammii galget leat vitta bodnedivrri.
Vállje ovtta oahppi guhte galgá leat čeavrris dahje eará ealli mii áinnas borrá luossačivggaid.
Earát leat luossačivggat. Go juohke luossačivga lea sajis guhtege rieggás, de stoagus álgá. Luossačivggat fertejit mannat olggos iežaset rieggáin viežžat biepmu. Ii leat lohpi váldit go ovtta biepmu juohke háve go manná olggos rieggás. Sii galget geahččalit čoaggit nu olu biepmu go vejolaš almmá borahallat čeavrái. Muitte ahte riekkis lea du čiehkádanbáiki ja dat lea friddjasadji. Doppe it sáhte borahallat.
Meara áiggi stohkosii.
Luossačivggat, geat leat čoaggán unnimusat njeallje bodnedivrri, eaige leat borahallan čeavrái, leat buohkat vuoitán. Sii besset de veajehastit ja mannat merrii!
Doibmii gullevaš bargobihttá
Stohkosa sáhttá rievdadallat nu ahte leat eanet luossačivggat go rieggát, eanet dahje unnit boraspiret, unnit bodnedivrrit jna.
Juohke háve go lehpet rievdadan juoidá, de sáhttibehtet digaštallat stohkosa bohtosa, ja buohtastahttit ovddit bohtosiiguin. Manin boađus rievddada? Manin jáhkát boađus šattai earáláganin go ovddit háve?
Čeavrris lea váibmil lussii
Čeavrris milloseamos borrá stuora luosaid, ja sáhttá bivdit ja borrat joga gođđoluosaid.
Oahpaheaddjái
Mii ávžžuhit stoahkat stuora rabas báikkis.
Jus háliidehpet eanet guorahallat stohkosa, de ávžžuhit geavahit registrerenskovi mii lea dás vuolábealde. Dasa sáhttá čállit juohke vuoru bohtosiid. Muitte čállit mot ain lehpet rievdadan stohkosa.
Dasto sáhttibehtet digaštallat juohke vuoru bohtosiid, rievdadusaid vuođul. Leiddetgo vuordán dakkár bohtosiid?
Lihkku stoahkamiin!
Ohppiidgirji
Nationála luossaguovddáš oččoda nannosat luossanáli ja áigu nannet ádjagiid pedagogalaš resursan. Váldet mielde vásáhusaid ceahkkelanjas ja bidjet daid oktavuođaide maid vásihehpet olgun. Máŋga skuvlla lahka lea lagaš ája. Go vel stuorámus gávpogiin gávdnojit ádjagat maid luhtte sáhttá fitnat. Váldet oktavuođa minguin jus dárbbašehpet veahki, rávvagiid ja fágalaš lasáhusa.
Ohppiidgirji “Mat orrot du jogas?” sáhttá lea veahkkin sihke ovdabargui ja loahppabargui.