Okta daid hárvvimus ealliin Norggas

Troanddima stuorámus deanus gávdno okta unnán šaddon Atlántalaš luossanálli mii lea sirrejuvvon eará luosain ja mii ii goassiige mana merrii. Dan namma lea Nååmesje-šelggon ja dat eallá olles eallima golgi čázis. Manne lea nu?

Atlántalaš luosat šaddet deanuide ja ellet doppe muhtin jagi. Dasto mannet biebmovallji merrii buoidudit iežaset. Go leat sturron ja šaddan ollesahkásažžan (kjønnsmoden), de máhccet fas deatnuset gođđat. Nu eallá luossa masá buot daid 1500 luossadeanuin Eurohpás. Muhto ii fal Nååmesjes/Namsenis, Troandima stuorámus deanus. Doppe gávdno okta uhca Atlántalaš sierranas luossašládja mii ii goassiige jođe merrii. Dan namma lea Nååmesje-šelggon ja eallá olles eallima golgi čázis. Manne lea nu?

Nannáma loktaneapmi jiekŋaáiggi maŋŋá

Maŋemuš jiekŋaáiggis lei jiekŋa masá 3 km assái. Lossa jiekŋa dettii nannáma eanet go 200 mehtera. Loahpageahčen jiekŋaáiggi, eanet go 10 000 jagi áigge, vuojai atlántalaš luossa mearas detnui. Danin go nannán lei deddojuvvon, de Namsen-vuotna lei unnimusat 100 km siskeleabbot leagi go maid otne lea. Gođđoluossa vuojai gitta bajás gođđan dihte.

Boahttevaš duhát jagiid loktanii nannán olu. Deatnu guhkui ja vuotna oanui. Šadde eanet goržžit, muhtumat nu allat ahte luossa ii nagodan gorgŋet dakko. Luossa goržžiid bajábealde gárttai leat sierra.

Imašlaš Nååmesje-šelggon

Dat mii lea imaš, lea ahte Atlántalaš luossa ain eallá bajábealde goržži. Buot eará sullasaš deanut Eurohpás guorranedje luosain go goržžit šadde menddo alladat. Luosat johte merrii stuorrut. Ii oktage dieđe sihkkarit manne luossa bisánii Namsena bajágeahčái. Dutkit navdet ahte čáhcetemperatuvrra Namsenis, maŋŋá jiekŋaáiggi, lei erenoamáš vuollin. Dát mielddisbuvttii ahte luossaveajehat eai sturron doarvái ahte vedje johtit merrii. Dát soaitá leat čilgehus imašteapmái?

Leatgo mii jávkadeamen Nååmesje-šelggona?

Nååmesje-šelggon elii ráfálaččat Namsena bajit oasis 9500 jagi. Ollu lea rievdan maŋimuš 60 jagiid. Álggos geavaheimmet ollu čázi Badje-Namsenis fápmobuvttadeapmái. Dalle gáržžiduvvojedje luosa eallinguovllut. Dasto leat mii luoitán mirkko ruvkečázi detnui ja sisafievrridan amas ja vahátlaš guollešlája “ørekyt”. Mii leat huksen guolletráhpaid stuorra mearravánddádardeaddji luosaide mat leat fas jávkadan Nååmesje-šelggona muhtin dehálaš eallinguovlluin. Dál lea dasa lassin plánat hukset vel ovtta fápmorusttega hehttehussan Nååmesje-šelggonii.

Dutkit jáhkket ahte Nååmesje-šelggon sáhttá jávkat Badje-Namsenis. Dalle lea jávkan agibeaivái, go dáppe lea áidna sadji gos dat eallá. Makkár evttohus lea dus seailluhit Nååmesje-šelggona?