Boahtteáigi

Foto: Arnt Mollan

Makkár boahtteáigi lea luosas dál go leat dálkkádatrievdadeamit ja go olbmot garrasit geavahit luonddu?

Luossa lea váldán atnui iežas eallinguovllu dađi mielde go jiekŋa šolggai. Máddelabbos lea eanet olbmot, čoahkis ássan , čáziid ja eatnamiid stuorát geavaheapmi, go davvin. Dan haddi lea ahte leat uhccánat luossajogat, ja uhccánat luosat jogas. Luossa lea dál uhkiduvvon eallinguovllus Eurohpás ja Davvi-Amerihkás.

Maid mii vásihat dálkkádatrievdadeamis, gártá leat nannosat dan govas. Luosa eallinguovlu sirdojuvvo ain davvelii, ja luossajogaid lohku geahppána ja uhccánit luosat.

Muhto luosas lea oidnon ceavzilisvuohta ja heiveheapmi. Mii veahá eastá diekkár ovdáneami. Man johtilit rievdadeamit bohtet váikkuhit dasa man bures ceavzá birge.

Dilli rievdá jus mii nagodat hihtudit dálkkádatrievdademiid, jus mii nagodat váldit vára daid luossašlájain mat gávdnojit ja váldit atnui doaimmaid mat nannejit daid. Gáibiduvvo dalle ahte mii áddet dili ja nagodat oaidnit áššiid oktavuođaid.

Norggas leat ain ge eanet go 400 luossajoga. Mii lea buorre vuođđu go galgá váldit vára luosas. Lea go Norga luosa maŋimuš vejolašvuohta?

Boahtteáigi

Maid luossa dárbbaša boahtteáiggis lea movttiidahtti oahpaheddjiid, čeahpes dutkiid, jierbmás politihkkáriid, nu maiddái olbmuid geat diehttevaččat geavahit iežaset jienastanrievtti.

Don leat mielde mearrideamen luosa boahtteáiggi!