Vuotna
Foto: Frank Martin Ingilæ
Vuotna ii leat luosa deháleamos eallinguovlu
Norggas leat olu máŋgačuođi mehtera čieŋu vuonat. Luossačivggat, mat leat vuodjame áhpái, ja rávis luosat, mat leat vuodjame iežaset ruovttojogaide, geavahit dušše bajimus mehteriid. Dakko lea dávjá mearrasáivačáhci, namalassii čáhci mas lea unnit sálti go áhpečázis, ja eanet sálti go sáivačázis. Luossačivggat vudjet áhpái giđđat. Čáhcetemperatuvra ja sálti čázis sáhttá molsašuddat jagis jahkái ja vuonas vutnii. Vuona bajimus čáhci lea sullii seammalágán birra jagi – jus buohtastahttá čázádaga diliiguin.
Borrat dahje borahallat
Smoltta kamufláša lea heivehuvvon eallimii mearas. Dain lea čáhppes čielgi ja šelges čoavji – measta dego sallihis. Čáhppes čielgi dagaha váttisin lottiide oaidnit dan go vuodjá čiekŋalis ja sevdnjes vuonas. Šelges čoavji ja gilggat fas dagaha dan váttisin oainnahallat borasguliide mat bohtet vuolil ja gehččet bajás čuvges čáhcegierraga guvlui.
Luossačivggat bissot dušše moadde beaivvi vuonas. Dat duostilit vudjet viidásit rabas áhpái. Smoltta deháleamos biebmu vuonas leat veajehat. Rávis gođđoluosat, mat leat vutnii vuodjame, hárve bisánit guohtut.
Johtilis stuorrun biebmorusttegis
Biebmoluossarusttegiin vuonain leat 1000 geardde eanet guolit go mis leat luosat. Dasa gal liiko parasihtta luossadihkki. Dat njommot biebmoluosas lussii, ja sáhttet vahágahttit ja goddit smoltta mii lea vuodjame áhpái.
Luossa lea earenoamážit suddjejuvvon muhtun jogain ja vuonain
Stuoradiggi lea earenoamážit suodjalan 29 vuona luosaid. Mii gohčodit daid nationála luossavuotnan, ja doppe eai leat biebmoluossarusttegat lobálaččat. Deanuvuotna ja Namsfjorden leat dakkár nationála luossavuonat. Eanet nationála luossajogaid ja -vuonaid birra sáhtát lohkat dás.
Čáhci lea veahá sálttis
Čázis lea veahá sálti (NaCl), ja molekylat mat leat ovttastuvvon guvttiin hydrogenaatomain ja oksygenaatomain. Sáltemearri sáhttá molsašuddat gaskal vuollel 0,5% (sáivačáhci) ja 3,5% rádjái (mearračáhci). Sálttiin čáhci lossu.
Vuona čáhcegierragis, bajimus čázis, lea dávjá čáhci mas lea unnán sálti. Dat lea mearračázi ja sáivačázi seaguhus. Dan čázi mii gohčodit mearrasáivan. Vuollelis lea fas “čielga” mearračáhci.
Bajimusas: Duovvi mas leat meađđensárgát. Gasku: Duovvi meađđensárgáid haga. Vuolimusas: Nuorra dihkki. Govva: Thomas Bjørkan, Norsk Havbrukssenter, Brønnøy
Luossadihkki
Luossadihkki lea reabbáealli mii eallá luossaguliid alde (luosa, guvžžá ja vallasa alde). Luossadihkki ii liiko sáivačáhcái, danin ravgá eret luosas jogas. Jus jogaluosas leat luossadihkit, de dat mearkkaša ahte luossa lea aitto boahtán mearas. Laboratoria iskkadeamit čájehit ahte luossadihkki sáhttá birget luosa alde gitta 14 beaivvi sáivačázis.
Smolttat vudjet fárrolaga
Go luossaveajehis jávket suorbmamearkkat ja lea geargan smoltamuttuin, de šaddá šealgat. Smolttat dávjá vudjet spierrun joganjálmmis olggos vutnii ja áhpái.