Alias - sátnečilgenspeallu

Mii geavahit olu iešguđetlágán sániid ja doahpagiid luosa birra ja luonddu birra gos luossa eallá. Dán spealus mii hástalit du čilget muhtun sániid ja doahpagiid!

Gealbomihttomearit 7. ceahki maŋŋá

• suokkardit ja válddahit iešguđetlágan biebmofierpmádagaid ja geavahit dáid digaštallat ovttasdoaibmama luonddus

• čilget mo organismmaid sáhttá rátkit váldojoavkkuide, ja addit ovdamearkkaid iešguđetlágan organismmaid dovddamearkkaid

• čilget mo geologalaš birrajohtin, baldotektonihkka ja olgguldas fámut leat mielde hábmemin ja rievdadeamen iešguđet eanadagaid

Dát ealli lea čeahppi vuodjat. Dat ii leat guolli, muhto borrá guoli. Eallis leat guolggat ja lea oalle čáppat. Dat nagoda vuodjat joga oba bajás gávdnan dihte luosaid, muhto liiko maiddái mearas orrut. Muhtomin dat velohallá gáttis. Das eai leat juolggit, muhto fihčut ja gáhtirat. Sáhttágo leat geađgenjuorju?

Ná spillebehtet

Čálit sániid mat leat dás vuolábealde, čuohpa daid lihppun ja bija guhpan. De lehpet gárvásat spillegoahtit.

1. Juoge luohká joavkkuide, unnimusat guovttis juohke joavkkus.

2. Bija diimmu omd. 1 minuhttii.

3. De galgá joavkkus okta oahppi čilget sáni. Son galgá váldit sáni gubas, ja čilget dan, muhto čilgemis ii leat lohpi geavahit dan dihto sáni.

4. Go joavku nagoda árvidit rivttes sáni, de váldá ođđa sáni ja čilge dan, dassážii go áigi nohká.

5. Go diibmu riŋge, de lea vuorru nohkan. Joavku oažžu 1 čuoggá juohke sáni ovddas maid máhtte árvidit riekta.

6. Dat joavku mas leat eanemus čuoggát go vuorru nohká, lea vuoitán.

Cavgileapmi: Lea somá ieš hutkat sániid.

Oahpaheaddjái

Dát doaibma heive buoremusat loahppabargun go lehpet bargan luossafáttáin.

Sániid, maid galgá čilget, gávnnat fiillas dás vuolábealde. Čálit daid ja čuohpa lihppun. Oahppigihppagis dás vuolábealde oahppit gávdnet maid dárbbašit.

Čuovvovaš sániid geavahit:

• Luossa – luossa mii lea Norggas lea Atlántalaš luossanálli.
• Biebmoluossa – atlántalaš luossa maid máŋggaid buolvvaid leat systemáhtalaččat šaddadan.
• Gubbeluossa/Ruoššaluossa – Jaskesmeara luossanálli. Dat lea amas, ja danin sávakeahtes nálli Norggas.
• Meađđen – guollemonni
• Čalbmemeađđen - meađđen mas oidnojit luossačivgga čalmmit
• Parr - luossačivggat jogas main leat stábit siiddus
• Veajet - "luossanuorra". Dalle go parras jávket stábit ja lea gearggus johtit mearračáhcái.
• Gođđoluossa – luossa mii lea gearggus gođđit.
• Vuorru – luossa mii lea ceavzán gođđima ja dálvvi orron jogas, ja dasto johtá merrii giđđat.
• Meađđenseahkkaveajat – aitto riegádan luossačivga mas lea meađđenseahkka (niesteseahkka) čoavjjis. Doppe lea biebmu maid veajet dárbbaša vuosttaš vahkkuid.
• Gođđočuopma – go luossa gođđigoahtá, de dat rievdá – ja “gárvoda” gođđočuoma. Goadjin oažžu rukses ivnni ja skávžžá, ja duovvi fas šaddá ruškadit.
• Predáhtor – spiret mat bivdet, goddet ja borret eará elliid.
• Gođđinčievra – čievrrat dakko gokko luossa gođđá. Čievrrat (geađggit) fertejit leat dan mađe stuorrát ahte ráinnas čáhci beassá meađđemiidda.
• Sáivačáhci – čáhci mas lea nu unnán sálti ahte das ii leat sáltesmáhkka (unnit go 0,5 g vuoššansálti littaris).
• Sáltečáhci – čáhci mas lea olu sálti.
• Mearrasáiva – sáivačázi ja sáltečázi gaskkas. Ovdamearkka dihte dakko gokko johka golgá merrii.
• Dearbmešaddodat – miesttagat, rođut ja muorat mat šaddet johgáttis. Dehálaččat eallimii jogas.
• Luossadihkki – reabbáealli mii darvána lussii ja eallá guoli varain ja njivlliin - parasihtta
• Anadroma – guoli namahus mii gođđá sáivačázis, muhto johtá merrii borrat.
• Parasihtta – oktasašnamahus elliin mat ávkkástallet eará elliid oažžun dihte biepmu.
• Johkaguiski – guiski mii eallá jogain ja eanuin. Johkaguiski lea Norgga ovddasvástádusnáliid searvvis.
• Eatnu/johka – Sáivačáhcerávdnji mii golgá lunddolaš leagi mielde, mas leat dearpmit/gáddi, ja mii golgá juogo jávrái, merrii dahje nuppi johkii.
• Jogaš – unna johka
• Čázádat – Ovttageardánit sáhttá čilget čázádaga sáivačázi geaidnun jogažiid, jogaid ja eanuid mielde, jávrriid čađa ja mearranjálbmái.
• Bodnedivrrit – čoahkkenamahus buot divrriin mat ellet jogaid ja eanuid botnis.
• Sáivaluossa (Relikta luossa) – atlántalaš luosaid namahus mat steŋgejuvvoje stuora goržžiid sisa maŋemus jiekŋaáiggi maŋŋel. Dat leat hirbmat hárvenaččat. Norggas gávdnojit guokte sáivaluossanáli: Namsblanken ja Byglandsbleka. Seamma nálli go luosat mat johtet merrii. Relikta mearkkaša “juoga mii bázii”.
• Namsblank – geahča badjelis. Gávdnojit dušše bajit Nåavmesjenjaelmies Trøndelágas.
• Byglandsbleke – geahča badjelis. Gávdnojit dušše Otras Byglandsfjordenis.
• Valas – Rávddu (luossaguolli) namahus mii šaddá veajet ja johtá merrii borrat.
• Guvžá – dápmoha (luossaguolli) namahus, mii šaddá veajet ja johtá merrii borrat.

Hástal ohppiid hutkat iežaset sániid dán neahttasiiddu vuođul, maid sáhttet geavahit spillas.

Olu lihkku!

Ohppiidgirji

Nationála luossaguovddáš oččoda nannosat luossanáli ja áigu nannet ádjagiid pedagogalaš resursan. Váldet mielde vásáhusaid ceahkkelanjas ja bidjet daid oktavuođaide maid vásihehpet olgun. Máŋga skuvlla lahka lea lagaš ája. Go vel stuorámus gávpogiin gávdnojit ádjagat maid luhtte sáhttá fitnat. Váldet oktavuođa minguin jus dárbbašehpet veahki, rávvagiid ja fágalaš lasáhusa.

Ohppiidgirji “Mat orrot du jogas?” sáhttá lea veahkkin sihke ovdabargui ja loahppabargui.

Viečča ohppiidgirjji