Luossa máhccá ruoktot - doaibma — Nationála Luossaguovddáš

Dán doaimma mii gohčodit susttašanstoagusin. Sisdoallu lea mot luossa boahtá ruovttoluotta dan johkii gos bajásšattai, maŋŋel go lea máŋga 1000 km vuodjan mearas.

Gelbbolašvuođamihttu 7.ceahkki, Luonddufága

jearahit ja ráhkadit hypotesaid luonddufágalaš fenomenaid birra, identifiseret variábeliid ja čohkket dieđuid gávdnan dihtii vástádusaid
čilget mo organismmaid sáhttá rátkit váldojoavkkuide, ja addit ovdamearkkaid iešguđetlágan organismmaid dovddamearkkaid

Hakso go son dát “johka” nu mot čuožžu mu lihpus?

Luossa dádjada gosii álo ruoktot fas

Go luossa lea leamaš máŋga 1000 km guhkkosaš biebmomátkkis mearas, de dat galgá máhccat ruoktot gođđit. Measta álo dat dádjada ruovttoluotta dan johkii gos bajásšattai.

Luossa lea duođai nu čeahppi dádjadit ahte gávdná vel dan báikki jogas gokko ieš lei meađđen. Mot máilmmiid dan máhttá?

Kompássa oaivvi siste

Luosas lea magnehtalaš ruovdi oaivvis ja gilgasáhcoorgánas. Dainna luossa registrere máilmmi magnehtagietti juste dego kompássa. Ja nu dat dádjada riddui.

Buorre njunni

Go olle riddui, de nubbi áicu doaibmagoahtá – haksináicu. Maŋemus bihtá ruoktot dat čuovvu iežas joga hája.

Dát spierru lea ollen riddui ja luosat leat haksigoahtán iežaset joga. Dál sii leat hedi ruovttus. Govven:Audun Richardsen

Ná lea susttašanstoagus

Oahpaheaddji bidjá golbma bátti eatnamii. Báttit leat golbma iešguđetge joga. Juohke bátti geahčái oahpaheaddji bidjá gohpu, maid lea gokčan nie go bajimus govva čájeha. Gohpuid sisdoaluin leat iešguđetlágán hájat. Don oaččut oahpaheaddjis lihpu mas čuožžu makkár hája galggat gávdnat. Jus lihpus čuožžu gahpermuorji, de don leat gahpermuorjeluossa mii galgá haksimiin dádjadit gahpermuorjejohkii.

Ovdalgo álgibehtet, de don fertet:

diehtit ahte luossa ii máhte hupmat, nu ahte dán stohkosis galget buohkat orrut jávohaga. Lea suohttaseabbo jus ii oktage dieđe mii du lihpus čuožžu.
diehtit ahte go álgit, de it dárbbat hohpohallat. Lea árrageassi, ja dus lea buorre áigi gávdnat iežat gođđosaji.
čuovvut báttiid ja susttašit buot gohpuid.
čuoččahit dan “joga” buohta mas doaivvut lea dat hádja, mii du lihpus čuožžu.
diehtit ahte dii lehpet buohkat vuoitit! Dušše 5% veajehiin, mat vudjet merrii, bohtet ruovttoluotta johkii!

Válljet boasttojoga ii leat boastut

Muhtomin luossa sáhttá vuodjat eará johkii go dohko gos ieš bajásšattai. Beare lea sáhka moatti luosas, de dat sáhttá nanusmahttit joga luosaid.

Oahpaheaddjái

Dát doaibma heive bures go lea čađahan luosa eallingearddi ja bargan áiccuiguin.

Praktihkalaš ráhkkaneapmi. Oza 3 báberkohpa, 3 gummebátti ja 3 livskku (gievkkanlivskkut maid oktii geavaha heivejit bures) ja 3 bátti. Jus don válljet čálihit olggos dan fiilla mii lea mielddusin ja mas leat láhput de dárbbašat don veahá gáicamuorjemeasttu, veahá tomáhtamakrealla ja veahá banána.

Duhkoraddan čađahuvvo nugo lea čilgejuvvon, ja duhkoraddan sáhttá čoahkkáigeassit ná:

-Gávdnego buot lusat rivttes jogaid? Almmut hájaid ja dutkka leat go muhtumat vádjolan boastut. Boastut vádjolan luosat eai leat boastut muhto dat bissot gos dál leat.

-Galle luosa báhce ieš guđet ge jogaide? Oahppit rehkenastet ja vástidit.

-Makkár jogas leat eanemusat duovit? Oahppit rehkenastet ja vástidit.

-Makkár johkii šaddet eanemusat luossaveajehat boahtte jahkái? Dákko ii leat dakkár ulbmil ahte gos leat eanemusat luosat doppe šaddet eanemusat luossaveajehat, muhto dat johka gos leat eanemusat duovit.

Johka mas leat dušše duovveguolit ii birge nu bures. Jus nu geavvá de jeara lea go juoidá mii váilu jogain.

Duovvi gođđá sullii (1450 meađđema juohke kg nammii mii das lea) ja lea dan sivas mávssolamos johkii. Goadjin sáhttá sahkkehit máŋga duovi meađđema. Máŋga luossajogas lea dahkkojuvvon mearrádus ahte duovit galget luitojuvvot fas johkii bivdoáiggi loahpageahčen.

Haksinláhput