Maŋosguvlui áiggis — Nationála Luossaguovddáš

Sihke luosa ja olbmo dálá hápmi lea sullii seamma boaris – 40 000 jagi boaris. Mii leat gávdnan olu duođaštusaid dasa ahte olmmoš lea guhká dovdan luosa. Vuosttaš duođaštus lea Fránskkas ja lea sullii 25 000 jagi boaris. Dat lea luossasárggus báktehoalus. Dalle go diet báktesárgun dahkkui, de lei ain jiekŋaáigi Norggas.

Go jiekŋa suttai, ja jogat golggiidedje, de luossa vuojai Norgii. Mis leat maid báktesárgumat mat čájehit ahte olbmuin lei oktavuohta luosain. Norgga boarráseamos báktesárggus luosas lea Álttás. Dat lea 6-7000 jagi boaris. Dat ahte geađgeáiggi olbmuin lei beroštupmi sárgut, málet ja čuollat luossagovaid, čájeha ahte luossa lei dehálaš sidjiide. Seammát luosa báktesárgumat adde guollelihku?

Luossa – eanet go biebmu?

Geađgeáiggi olbmot borre eanas guoli olu báikkiin. Dattetge eai leat nu olu guollegovat báktedáidagiin. Báktedáidaga guollegovat leat juogo báldát dahje luosat. Dát leat guolit maid vel otná beaivvi nai lea hui suohtas goddit – ja maid eatnasat govvejit. Soittii nu maiddái geađgeáiggis?

Bivdit luosa biebmun

Vuosttaš áiggi luosaid bivde jogain ja oivošiin. Luosaid bivde skohtaliiguin, ja dađistaga vuokkaiguin ja iešguđetlágán guollegilláriiguin. Dasto bođii nuohtti, fierbmi ja joddobuođđu. Dađistaga ráhkadedje reaidduid maiguin sáhtte bivdit luosa mearas, ja maŋážassii vel fávlelis. Juohke jagi bohte buoiddes, fiinna ja olu luosat ruovttoluotta ábis ja daid lei oalle álki bivdit.

Bivdit luosaid eanas suohttasa dihte

Gaskkamuttu 1800-logu bohte rikkis eŋgelasolbmát Norgii bivdit luosa, eanas suohttasa dihte. Dat lei faláštallanguolásteami álgu. Go eŋgelasáigodat nogai, de sii ledje juogadan olu máhtu. “Eŋgelasáigodagas” leat báhcán olu luottat. Faláštallanguolásteapmi lea ain doaimmas dál, ja mii ain geavahit olu eŋgelas luossanamaid ja -doahpagiid.

Luossa máidnasiin ja luđiin

Sihke girjjálašvuođas ja máladáidagis mii gávdnat luosa. Dat namuhuvvo sihke norrøna ja sámi máidnasiin, ja gávdnojit sihke luođit ja divttat luosa birra. Luossa lea maiddái sárgojuvvon riibmasoppiide (boares muorrakaleandarat), ja sámi árbevirolaš rumbbuide.