Skábmamánnu

Luossameađđen

Muhtun máttá jogain lea gođđu ain ge skábmamánus, muhto eanaš jogaide gal lea šaddan ráfi.  Meađđen lea suodjásis “luovos” čievrras ja doppe dat galgá leat gitta boahtte jahkái go čivgan álgá árra giđa.

Duovvi luoitila sullii 1400 meađđenčalmmi juohke guollekilo nammii. Mii mearkkaša ahte 5 duovvi luoitá sullii 7000 meađđenčalmmi. Eai leat galle meađđenčalmmi main šaddá olles luossa. Muitinjuolggadus lea ahte šaddet dušše guokte luossaveajeha juohke 100 meađđenčalmmis. Ja 100 smolttas mat vulget merrii guohtunmátkái de leat dušše guovtti ja viđa gaskkas mat bohtet ruovttoluotta stuorra luossan.

Meađđen sáhttá oažžut menddo uhcán áimmu ja jápmit, sáhttá maid goikat ja borrojuvvot eará guluiide ja lottiide. Guoikgáhrit lea muhtun loddi mii liiko bures meađđemii. Luossačivggat sáhttet gártat goikásii dahje borrojuvvot. Čáhcelottit liikojit borrat valjis meađđemiid. Mearas lea valjis borramuš, muhto doppe lea ollu eallit mat mielas borret smoltta ja stuorát luosa. Postsmolta – gohčoduvvo smolta dalle go dat vuodjala sáltečáhcái – lea dalle rašimus dilis ja dan borrá sihke dorski, liirodorski, sáidi, skárfa, skávhllit, luossa ja sallit. Stuorát luosa borrá haia ja tunaguolli ja stuorát mearraeallit dego mearranjiččehasat dakkárat dego bossu ja njuorjju. Ja maiddái olbmot. Mii diehtit ahte eai nu gallis ceavcce mearas, muhto eat mii dovdda olles viidodaga.

Juogo meađđen šaddá luossačivgan dahje dat šaddá herskon.